Mitä meille kuuluilee, pitkästä aikaa?

Vino pino laskuja odottelee vieressä maksamista. Ei. Vielä en niitä maksa, vaan pitkästä aikaa tulen höpöttelemään kuulumiset tänne. Tärkeimmät ensin, hahah! Meille kuuluilee hyvää. Päivät menee nopsaan ja kohta tämä koti-äiti lähtee takaisin töihin. Olinhan mä melkein kaksi viikkoa kotona. Mukava oli viettää kunnola aikaa perheen kesken, vaikka neiti näppärä mieltään hieman osottelikin. 

Yks päivä lähdettiin retkelle. Ensin nukuttiin parin tunnin päiväunet ja sitten lähdettiin. Pakattiin retkieväät matkaan ja suunnattiin kohti "tuntematonta". Mentiin pitkin maita ja mantuja, myös metsäpoluilla. Emmikin jaksoi hienosti kävellä pitkiä matkoja ja jyrkkiä mäkiä ylös alas. Sitten etsittiin hyvä paikka istua alas, syötiin eväät ja otettiin totta kai kuvia. Aivan ihanaa ajanvietettä luonnonhelmassa ja näki, että myös Emmi nautti kovasti. Talvea odotellessa, sillä silloin on "helpompi" lähteä retkeilemään.

Pitkästä aikaa käytiin mummun luona syömässä. Minä, kaalilaatikon vannoutunut vihaaja söin monien vuosien jälkeen kaalilaatikkoa. Arvatkaa mitä? Nyt tykkäsin! Oli ihan tajuttoman hyvää. Jälkiruoaks tehtiin vohveleita puolukkarahkan kera. Kyllä sai pyöriä kotiin onnellisena palleroisena. Emmikin niin nätisti söi, kerrankin. Se on jännä miten hyvin Emmi syö aina vieraiden läsnäollessa, kun muuten normaalisti kaikki ruoat lentää lattialle.

Tänään aamulla käytiin extemporena Tokmannilla lelukoirien Match showssa. Voi kuinka Emmi tykkäs ja oli elementissään näyttämässä hauvvaansa, vaikka oli ihan ensmäinen kerta. Samalla nähtiin myös mummua ja tätiä, jotka ovatkin vanhoja konkareita näissä hommissa! Ihana oli nähdä heitä<3 Tarkoitus oli käydä myös oikeiden koirien Match showssa, mutta sitten pikku neidille iski väsy ja lähdettiin päiväunille kotiin. Käytiin myös nyt illalla Emmin kummien luona kylässä. Mukava oli rupatella pitkästä aikaa ja katsoa kun muksut touhus omiaan. Ihana oli nähdä myös heitä!<3 

Muuten meillä on viime päivät kulunu auton etsinnässä. Vaikka kuinka tuntui alussa ettei minkäänlaista rotteloa löydy, niin perjantaina käytiin hakemassa "uusi" auto pihaan. Onneks sisko tuli katsomaan Emmiä siks aikaa, kun käytiin hakemassa auto Rautavaaralta. Siinäpä oiskin ollu viihyttämistä kerrakseen, jos Emmi ois mukaan lähteny. Nyt ei tarvitse enää autosta murehtia, kunhan talvirenkaat vaihdetaan. Voin siis jatkossa ottaa töitä paremmin vastaan, kun ei tartte lainailla enää. Ihana kuitenkin, että porukat lainasivat autojaan meille! Huomisen suunnitelmissa on 4v synttäreille menoa ja talvirenkaiden vaihtoa. Vielä pitäis keretä itse ajamaan tuolla autolla, että voin huoletta ajaa maanantaina töihin. Unikoulusta on tulossa asiaa ja aattelin ensin, että kirjottaisin sen postauksen nyt valmiiks luonnoksiin, mutta enpähän taida jaksaa. Koitan postailla töistä huolimatta kuulumisia.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Sormiruokailua: Rahkaletut

Yksi Emmin lemppariherkuista on rahkaletut. Ajattelin jakaa tämän teidän kanssanne ja taka-ajatuksena totta kai on myös se, että löydän reseptin helposti täältä. Hahah!

Tarvitset..

• 1 banaani
• 250g maitorahkaa
• 2 munaa
• Maitoa
• Vehnäjauhoja

Muussaa banaani ja mittaa kulhoon rahka, munat ja maito. Sekoita. Kaada maitoa sen verran, että seos on juoksevampaa. Lisää vehnäjauhoja niin, että seos sakenee taikinamaiseksi. Sekoittele ainekset sekaisin keskenään. Mausteena voi käyttää sokeria, hunajaa, kanelia tms. Itse laitoin pikkasen vaniljasokeria, mutta maistuu ilmankin. Paista miedolla lämmöllä rasvaisella pannulla.

Anteeks.

Nyt se tapahtui. Se mitä kerkesin silloin vuosi sitten pelätä. Bloggaamisen inspiraatio (vai mikä motivaatio nyt ikinä onkaan) on kadonnut. Mulla ei riitä jaksamista, eikä ajatuksia postailuun saakka. En tiedä mistä kirjottaisin, enkä tiedä mitä haluaisitte lukea. En kuitenkaan haluais luovuttaa, sillä tykkään kirjotella kuulumisia ja kaikkea mistä vaan juttua riittää. En siis aio tehdä sitä suurta päätöstä, että poistaisin tän blogin. Mua jopa ärsyttää tää postailemattomuus teidän puolesta, sillä tiedän itse kuinka rasittavaa on ootella uusia postauksia jos on hyvä blogi kyseessä. Kuitenkin oma jaksaminen ja perhe menee tän harrastuksen (?) eelle, totta kai. Oon pahoillani blogin hiljaisuudesta ja olen pahoillani myös siitä, että se tulee varmaan myös jatkumaankin. Tyhmää alkaa kirjottelemaan mitään, jos ei oikeesti oo mitään sanottavaa. Mutta ehkä tää tästä tasottuis ja alkais tulemaan ideoita mieleen. En kuitenkaan halua tän blogin menevän pelkästään kuulumisten puolelle, sillä niitä tulee jaettua aika paljon myös instagramin puolella. Jos jollakulla on ideoita postauksille tai muuta, niin kertokaa ihmeessä! Kyllä mä palaan vielä :)

Kotiäiti is back! ...ainakin melkein

Oon ollu nyt pari päivää kotona työputken jälkeen ja pakko sanoa, että on ihana olla kotona! Kun päivät ikävöi perhettä ja välillä jopa ihan vaan perus koti-arkea, on ihana palata kotiin ja pyhittää päivät perheen kanssa olemiseen. Tää tunne on jotain niin mahtavaa, kun saa olla möllötellä Emmin kanssa ja ulkoilla paljon. Sää on nyt suosinut ihan kunnolla ja auringon paistetta on ollut päivittäin. Ei huono juttu ollenkaan!

 Ollaan tehty kaikkea kivaa yhdessä. Ollaan ulkoiltu pariinkin otteeseen päivässä. Ollaan käyty kävelyillä ja kummasteltu matkalla olleita kukkia ja käpyjä.  Ollaan nukuttu jopa kolmen tunnin päiväunia, jotka onkin harvinaista herkkua. Ollaan leikitty dubloilla ja ihmetelty minne kaikki Emmin vaatteet ovat hävinneet lipastosta. Ollaan luettu kirjoja ja itkeskelty kun uutta kirjaa ei saakkaan repiä palasiksi. Ollaan etsitty uusia reseptejä simppelistä, koska vanhat reseptit ei nirppikselle enää kelpaakkaan. Ollaan osotettu mieltä äitille, eikä totella äitiä varsinkaan syödessä. Ollaan kiukuteltu, mutta enimmäkseen ollaan oltu sulassa sovussa hymyissä suin.

Nyt kun oon ollu pitkiä putkia vähälle aikaa töissä, niin tuntuu jotenkin vapauttavalta olla kotona. Ihan uudenlainen into touhuta perheen kanssa kaikkea kivaa ja suunnitella päivän tapahtumia. Tehdä koko perheelle ruokaa ja varsinkin kokkailla Emmille uusia ruokia. Oon myös tehnyt paljon pakkaseen ruokia ja välipala kakkusia, jotka onkin suuri pelastus laiskoille päiville. Nyt osaa arvostaa enemmän kotona olemista ja etenkin sitä, että saadaan olla kaikki yhdessä.

Huomenna käyn yhden vuoron pakertamassa töissä, jonka jälkeen jäänkin kotiin siihen asti kunnes saadaan ostettua oma auto. Jospa jonkunmoinen kottero löytyis halvalla, niin ei tartteis porukoiden autoja lainailla. Täällä alkaa jo talvivaate stressi nostamaan päätään, kun ei olla vieläkään saatu aikaseks ostaa Emmille talveksi vaatteita. Pakko rueta selailemaan netistä millasia ois tarjottavana. Ensin kyllä pistetään Ifolorilta 1v kuvat vihdoin ja viimein tilaukseen!
 Papupata pulpattaa vieressä, joten epäilen iltapalan olevan syöty jo. Muksu nukkumaan ja sit "shoppailemaan"

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille!