Joulu

Joulu tuli, Joulu meni. Ja ihan hyvä niin. Nyt kunhan saadaan uusivuosi pois alta, niin arki jatkuu täysin normaalisti. Ihana ajatella, että jouluhössötykset yms on nyt pois kuvioista. Vaikka hyvällä mallilla oltiin lahjojen suhteen, niin silti stressi valtas mielen. Aatonaattona viimeinenkin joulumieli hävisi kuin pierusaharaan, eikä sitä sitemmin enä näkynytkään. Jospa ensi Jouluna osaisin rentoutua ja olla stressaamatta.

Jouluaattona mentiin tosiaan sinne Varpaisjärvelle. Sään takia meinattiin perua koko meneminen, kun arveltiin tien olevan peilijäällä ja erittäin liukas. Yllätyttiin kuitenkin positiivisesti, kun huomattiin varppiksen tien olevan paremmassa kunnossa kuin Iisalmi-Lapinlahti pätkä. Käytiin oleskelemassa Varpaisjärvellä, syötiin vatsat pullolleen jouluruokaa ja avattiin Joulupukin tuomat lahjat. Emmi sai taas todella paljon lahjoja ja varsinkin leluja. Täytynee karsia osa vanhoista pois, jotta uudet mahtuu tilalle.

Me saatiin aatonaattona yksi parhaimmista lahjoista, mitä ollaan hartaasti toivottu. Riku sai töitä. Kyllä! Tammikuun puolessa välin Riku alottaa muutaman kuukauden koulutuksen kautta työt. Tämä oli aivan mahtava uutinen, eikä parempaa lahjaa oikeesti ois voinu toivoakkaan! Ensivuonna siis tulee paljon asioita muuttumaan, kun Emmi lähtee päivähoitoon ja Riku töihin. En malta odottaa. Lisää suunnitelmia on myös ensi vuodelle, mutta niistä kerron sitten lähempänä kun asiat varmistuu. Kolmiota ollaa myös haettu, kun tämä pikku kaksio alkaa tuntumaan ahtaalta. Saa nähdä löytyykö täältä mitään kivaa asuntoa ja milloin.

Myöhäiset hyvien Joulujen toivottelut! :)

Ihana Joulu. Eiku mitä?!

Tänä talvena musta on löytynyt pienen pieni talvi-ihminen. Tajusin sen ensilumien aikaan, että hitto! Mähän oikeesti jopa tykkään talvesta. Talvi on tajuttoman kaunista aikaa, eikä ne pikkupakkaset mitään haittaa. Se fiilis, kun aamulla juot aamukahvia lämpimässä aamutakissa ja ulkona paukkuu kova pakkanen. Ihan huippua kun saa pulkkailla tuolla raittiissa ilmassa, vaikka sekin on jäänyt liian vähälle. Vielä ei Emmi oikeen innostu lumesta, mutta välillä hänkin kahlaa miltei uppohangessa.

Pulkan kyydissä istuminen on Emmin lempipuuhaa ja usein pääsee itku, kun tullaan takaisin sisälle. Pulkan kyydissä on mukava ihastella lunta kättä pitämällä kyydin ulkopuolella. Myös lumiset puiden latvat ovat tosi mielenkiintoisia. Pulkkamäkeen ei olla vielä päästy mutta kunhan ostetaan vauvapulkan kaveriksi isompi pulkka, niin sitten kyllä lähdetään kaikki yhdessä paloskille pulkkamäkeen! Tosin saa nähdä onko enää jouluaaton jälkeen lunta ollenkaan, kun ensi viikolle lupaili vettä ja +4 astetta muutamalle päivälle.. Varoen saa töihin ajella.

Aika on kulunut jälleen kerran tajutonta vauhtia eteenpäin. Hiukan Joulu stressaa, mutta toisaalta ei. Toisaalta ihanaa kun tulee Joulu, toisaalta ei. Ja kuten monena muuna vuonna, myös tänä vuonna suunnittelin olevani etuajassa joulun laiton ja lahjojen oston kanssa. Kuinkas ollakkaan, tähän mennessä ollaan ostettu jopa yksi lahja! Hahah. Joulukoristeista sen verran, että kaikki joulukuusen pallot on hujanhajan pitkin asuntoa pienen pallofanin takia. Käytettiin niitä tonttukuvien ottamisessa rekvisiittana ja osittain vähän lahjottiin Emmiä pysymään paikoillaan.. Koristeita meillä ei kyllä muutenkaan ole ja joulukuusen koristeluun on pakko panostaa tänä vuonna enemmän!

Ja joo, mullahan oli tarkoitus viime vapailla tulla kirjottelemaan talvesta/joulusta höpinää ja koristella kämppä joulukuntoon ja siitä tehdä myös postaus. Noh, nehän jäi näille vapaille.. Sunnuntaina Emmi menee mummun hoiviin päivän ajaksi ja myö lähetään Rikun kanssa joululahjaostoksille. Vähän ollaan suunniteltu mitä ostetaan kellekkin ja pieni diy-lahja on tiedossa myös. Ehkä me saadaan tää isoin stressin aihe pois tänä viikonloppuna.. Toivottavasti. Samalla vois tehdä joulusiivouksen ja laittaa vihdoin ja viimein se joulukuusi. Ainiin ja ne joulukortit!! Ne on pakko pistää nyt tilaukseen ifolorille. Ei jaksa eikä kerkee itse askartelemaan, sillä nää kolmenkin päivän vapaat menee tajuttoman nopeesti ja ensviikolla häämöttää 6 päivän putki. Puuh..

Aattoaamu mulla menee töissä, mutta kunhan pääsen aamuvuorosta niin suunnataan Nissanin nokka kohti Varpaisjärveä. Vietetään tämä Joulu Rikun suvun kanssa. Heillä on aivan ihana perinne, että he viettäävät Joulun yhdessä jos suinkin töiltä onnistuu. Myös kaikki jouluruoat tehdään yhdessä ja siellä myös me käytiin auttamassa Itsenäisyyspäivänä. Oon ollut kerran aikaisemminkin mukana viettämässä heidän kanssa Joulua ja voin sanoa, että oon niin onnellinen kun Emmi pääsee niin ihanan tiiviiseen ja ystävälliseen sukuun mukaan. Siellä on aina yhtä ihanan lämmin ja ystävällinen vastaanotto, kun sinne mennään kylään. Harmittaa ihan, kun ei olla hirveästi heilläkään käyty eikä heitä niin paljoa tule nähtyä. Onneks asia on kuitenkin korjattavissa! Itselläni on niin mitättömän pieni suku ja sitäkin vähemmän pidetään yhteyttä, niin todella ihana että Rikun puolella on iso ja läheinen suku.

Korttikuvia varmaan tulen lähempänä aattoa julkaisemaan tänne puolelle, mutta vielä niitä en kuitenkaan halua paljastaa. Tästä postauksesta piti tulla lyhyt ja ytimekäs. Ei muka ollu mitään kirjotettavaa, enkä tienny ees mistä kirjottas. Näyttihän tota tekstiä tulevan silti. Joulun jälkeen luvassa uudenvuoden lupauksia ja ensivuodelle tulossa muutenkin suuriakin muutoksia, toivottavasti. Lahjapostausta tulee ja Jouluaatosta myös jotain jos jaksan skarpata kameran kanssa. Järkkäri kyllä vetelee viimeisiään, mutta eiköhän se anoppi räpsi kuvia kamerallaan. ;)
Nyt rästihommat ruotuun ja hommiin!

Aaaivan ihanaa viikonloppua kaikille! <3 

En vaihtais sekuntiakaan.

Heihoi kaikki tutut ja tuntemattomat. Siitä on taas tovi vierähtäny, kun musta on tänne viimeks jotain kuulunu. Edelleen painotan sitä, että käyn töissä enkä vaan yksinkertaisesti jaksa avata illalla konetta kun Emmi menee nukkumaan. Toisinaan en edes kerkeä tekemään mitään kotona. En varsinkaan silloin jos on illasta aamuun meno. Siinä vaiheessa haen makkarista nopeesti vaatteet, laitan eväät valmiiks, syön ja rauhoitan mielen nukkumista varten. Usein nämä yöunet jää todella vähäisiksi ja voitte vaan kuvitella sen väsymyksen määrän työpäivän jälkeen. Enemmän päivittelen instagramia (pinjjapauliina) ja sillontällöin snapchattia (pinjjapauliinaa), jos nyt joku haluaa kuulla meistä enemmän.

Mä en tiedä onko mulla enää lukijoita olemassakaan. Itse tykkään lukea blogeja, joissa sisältö on muutakin kuin kuulumisten päivittämistä ja joita päivitetään enemmän. Mä nyt en kuitenkaan jaksa edes yrittää tihentää tätä postaamis tahtia, enkä rupea lupailemaan mitään. Paljon on ideoita mistä kirjottaa ja pariin otteeseen oon tullu rustaamaan luonnoksiin jotain laskujen maksun jälkeen. Loppujen lopuks ajatus pätkäsee keskenkaiken ja juttu loppuu kuin seinään. KOITAN kuitenkin kirjottella juttuja tänne. Pitää vaan saada se inspispiikki semmosena päivänä, jolloin aikaa ja jaksamista riittää jopa läppärin avaamiseen, hahah! Noh Ensiviikonloppuna 3 päivän vapaat, joten jospa niistä jonain päivänä liikenisi aikaa myös tännekkin. Silloin on kyll pakko laittaa meille vähän joulua, kun ei olla saatu aikaseks laitettua miltein yhtään joulujuttuja esille. Pari uutta valohärpäkettä ollaan ostettu ja varmasti tulen laittamaan kuvia tännekkin päin.

Mutta jotta tää nyt ei menis pelkästään itsensä puolustelemiseen, niin meille kuuluu oikein hyvää. Olen väsynyt, mutta onnellinen. Usein huomaan aamuvuorojen jälkeen kaipaavani sitä omaa aikaa, että sais nukkua tunnin tai pari päiväunia. Sitten kuitenkin revin itseni (Rikun voimin) sängystä ylös ja tehdään jotain arkisia juttuja yhdessä. Se on kivaa. Päivisin ikävöin näitä kahta ihan mielettömän paljon ja nämä muruset pyörii ajatuksissa koko päivän. Ja mikä ihana tunne se onkaan, kun palaat töistä rättiväsyneenä ja oma rakas lapsi kirjaimellisesti juoksee sinua vastaan nauraen ja halaa. I-HA-NAA!!<3 

Vaikka kuinka väsyttää ja tuntuu, ettei aika riitä perheelle, niin olen onnellinen. Olen onnellinen siitä, että minulla on ihana perhe ja mies joka jaksaa olla kotona lapsen kanssa. Mihin päätyisinkään ilman näitä kahta?<3