tiistai 21. helmikuuta 2017

Onnellinen perhe.

Tänä aamuna kerroin Emmille, että äiti ja isi on menossa katsomaan Emmin tulevaa pikkusisarta kun Emmi on hoidossa. Selitin, että vauva on äidin mahassa ja tämä pieni rakas syntyisi syyskuussa. Emmi siihen totesi tomerasti "aha" ja haki oman vauvan hoiviinsa. Noh, pitäähän nyt tulevan isosiskon osata hoitaa vauvaa äidin kanssa. Harjoitus tekee mestarin!

Meille tosiaan syntyy vauva syyskuussa. Jotenkin niin hassua ajatella, että syyskuussa meitä on kolmen sijaan neljä. Että meitä on iso joukko kotona pyörimässä, ja että näin nuorilla vanhemmilla on kaksi lasta hoidettavana. Silti en kadu tätä ollenkaan. Tämä uusin tulokas vahvistaa ja täydentää meidän pikkuperhettä niin täydellisesti, että malttamattomana odotan mitä elämä tuo tullessaan! Huh helpotusta, kun viimein saan paljastaa tämän. Heti positiivisen testin jälkeen oisin voinut vaan huutaa kaikille "Hohoooi! Meilleppä syntyy vauvva!". Kuitenkin ajateltiin odottaa turvallisemmille vesille ja ekalle ultralle. 
Me ollaan niin onnellisia!<3


keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Viime viikko ja muuta.

Viikko kotona on tehnyt todella hyvää. Ollaan tehty yhdessä vaikka ja mitä, eikä todellakaan harmita, että tämä lista oli vajaa! Mitäs me oikein tehtiin? Hoideltiin asioita, ulkoiltiin paljon, käytiin mummun mukana siskon apuna Kiuruvedellä, leikittiin, kokattiin, askarreltiin, saunottiin, "shoppailtiin", käytiin ukin luona yökylässä Kiuruvedellä ja siivottiin. Parina päivänä Emmi oli hoidossa, mutta ne päivät pyhitettiin suursiivoukselle ja nukkumiselle. Ei lainkaan hassumpi juttu sekään! 


Olipa onni saada viettää aikaa perheen kanssa ilman töissä ravaamista, kun sää suosi oikein kunnolla! Oli kylmä, mutta päivän mittaan ilma lämpeni ja päästiin nauttimaan aurinkoisista päivistä ulkoillen. Eikä siinä vielä kaikki. Me alotettiin vihdoin ja viimein myös unikoulu! Kyllä! Me tehtiin se! Vierotettiin Emmi yömaidosta pois. Unikoulusta teenkin sitten oman postauksen. 



Vaikka oli ihana olla kotona, niin pakko myöntää että on ihana palata myös takaisin sorvin ääreen. Kuitenkin tykkään tehdä töitä vanhusten parissa, eikä näissä kahdessa palvelutalossa ole valittamisen aihetta. Nyt kun on ollut kotona, on virtaa ja intoa tehdä töitä! 


Kävin maanantaina pakertamassa iltavuoron. Heti sen jälkeen alko kurkussa tuntumaan ja alko nenä tukkostumaan. Nyt sitä ollaan jälleen kerran flunssan kourissa. Ei siinä vielä kaikki. Emmillä alkoi sinä yönä myös oksennustauti, ihka ekaa kertaa elämässään. Ensin luultiin, että se oksentaminen oli seuraus yskänpuuskan takia, mutta väärässä oltiin. Eipä siinä auttanut kun ottaa Emmi keskeen nukkumaan ja vuorata sänky pyyhkeillä, lattia sängynvierestä vuorattiin myös pyyhkeillä ja sankolla. Jakkara kannettiin sängyn viereen myös johon laitettiin kunnon arsenaali nokkamukeja jotka oli varustettu eri nesteillä. Sinä yönä annettiin myös maitoa, kun neiti päätti ettei mikään muu kelpaa. Raasun oksentelu on jatkunut tähän päivään saakka, eli noin kaks vuorokautta. Vähän väliä ollaan tarjottu jotain pientä purtavaa ja hyvin on maistunut pieninä määrinä. Ollaan myös uhmattu oksennustautia ja käytiin ulkoilemassa. Ei raitis ilma ainakaan pahaa tee!


Jospa pian sairastelut olis ohi tässä taloudessa, niin päästäisiin kaikki kunnolla arkeen mukaan. Loppuviikosta yritän ehtiä ja jaksaa kirjotella unikoulu-postausta ja ensiviikolle on myös luvassa jotain mukavaa! Nyt on pakko heittäytyä selälleen sohvalle karkkipussi kainalossa ja rueta katsomaan Skamia areenasta. On muuten pirun hyvä sarja, suosittelen!

torstai 2. helmikuuta 2017

Long time no see.

Blogin päivittely on jäänyt taas kerran todella vähäseks. Oonhan mä tän vuoden puolella saanut julkastua jopa kaks postausta tänne, hahah! On vaan ylitse pääsemättömän vaikeeta avata läppäri ja asettua hetkeks istumaan blogin ääreen ja kirjottaa kuulumiset. Työputket tuntuu välillä niin uuvuttavilta, että vapaat vietän perheen kanssa ollessa. Nyt on ollut myös tosi paljon ykkösvapaita ja sekin menee siihen, että siivoat asunnon ja käyt kaupassa. Vielä jos iltavuoroja pukkaa olemaan, niin sitähän tehdään ja suunnitellaan seuraavan päivän ruoat, jotta ei ravinnotta jäädä.


Päivähoito arki on lähtenyt käyntiin erittäin hyvin. Ihan turhaan jännitin ja pelkäsin, etteikö Emmi siellä viihtyisi. Päinvastoin. Hän viihtyy hoidossa niinkin hyvin, että alkaa harmittamaan kotiin lähtö. Yhtenä päivänä hoitotäti joutui Emmin laittamaan autoon turvaistuimeen istumaan, kun neiti ei muuten meinannut lähte ollenkaan. Mieluummin näin päin, että lapsi ei halua lähte kotiin kuin että ei halua jäädä hoitoon. Ainoa huonopuoli jonka tähän hätään keksin on se, että nyt on ollut kunnon kuume/räkäflunssa kierre kylässä. Valehtelematta joka viikko Emmillä on ollut kuumetta ainakin parina päivänä. Nyt tuo samainen flunssa koittaa iskeä myös minuun ja Rikuun, mutta me koitetaan välttyä pahemmalta. Tosin mulle ei kovin helposti kuume edes nouse, että ei sen puoleen.


Paljon on asioita hoidettavana, mutta yksi tärkeimpien joukosta on onneksi hoidettu alta pois. Me nimittäin löydettiin isompi asunto, joka itseasiassa sijaitsee meidän naapuri rivitalossa. Jo vain! Naurettiin tuossa Rikun kanssa, että kuinka hyvä tuuri meillä kävin kun ei tämän kauemmaksi muuteta. Tulihan tuota stressailtua, että mistään ei löydy hyvää kämppää kun kaikki tuntuu olevan joko yksiöitä tai kaksioita. Nekin vähäiset kolmiot jotka oli vapaana, oli myynnissä. Mehän ei vielä omaa kämppää osteta. Katsellaan sitä sitten vuosienvuosien päästä.


Mitäs muuta? No uudenvuoden lupaukset ollaan mokattu jo useaan otteeseen. Meillähän oli ajatuksena alottaa säännöllinen liikunta ja kotona treenaaminen, mutta se jäi suunnittelun tasolle pelkästään. Minkäs teet kun ei löydy minkään näköstä motivaatiota ja ruoka on niin hyvää. Olihan meillä myös suunnitteilla terveellinen ruokavalio, joka sekin on heittänyt häränpyllyä. Toisaalta, onhan tässä vielä kesään aikaa.


 Ensviikko mulla on "vapaata", jolloin ajattelin ottaa ilon irti ja touhuta jotain muksaa perheen kesken. Paljon pitää asioita hoidella ainakin alkuviikosta, mutta muutoin kyllä panostan perheen kanssa olemiseen. Suunnitteilla oli, että oltais menty nyt viikonloppuna Kiuruvedelle ukin luo yökylään. Saa nähdä onnistuuko, kun Emmille nousi taas kuume. Onneksi lapset parantuu nopeasti! Myöskin suunnitelmissa vierottaa Emmi kokonaan yömaidosta eroon. En tiedä tuleeko onnistumaan kärsimättömyyden ja hermojen takia, mutta pakko koittaa ainakin. Tsemppejä ja vinkkejä otetaan vastaan unikouluista! Nyt alkaa ajatus jähmäämään ja silmät luppasemaan.
Moikka! (: