Äiti jää nyt kotiin.

Asukkaiden ikääntyessä harmillisesti myös heidän kunto huononee. Kunnon huononeminen tarkoittaa sitä, että heihin tarvitsee yhä enemmän aikaa ja eritoten myös voimaa. Nostelut lisääntyy ja asukkaiden ollessa raskaita myös oma jaksaminen kärsii. Siinä sivussa myös hoitajan nopeasti kasvava vauvavatsa on tiellä. Nosteluja kun ei muutenkaan saisi paljoa tulla, niin miten välttyä tässä työssä niiltä? Vastaus: Ei mitenkään, varsinkaan tällä hoitajamitotuksella.

Loppujen lopuksi aloin itse olemaan jo niin väsynyt siitä työn määrästä, että tuli turhaan kiukuteltua kotona. Yöt meni miltei valvoessa, eikä asiaa auttanut yhtään se, että Emmi päätti herätä jo viideltä aamulla. 

Muutenkin ollaan juteltu ja suunniteltu Rikun kanssa, että jäisin kotiin kesäksi. Kesälle on paljon suunnitelmia, eikä pieni tauko ennen vauva-arkea ole kenellekkään pahitteeksi. Vaikka mielelläni olisin tehnyt töitä loppuun asti, niin pakko pistää asiat tärkeysjärjestykseen ja miettiä omaa jaksamista. Nyt haluan viettää mahdollisimman paljon aikaa Emmin kanssa, ennen kuin pikkusisko syntyy ja vie suurimman osan äidin huomiosta olemalla tissitakiainen. 

Töiden käydessä vähiin, on hyvä aika siirtyä kotiin odottelemaan pientä rakasta. Vaikka haikealta tuntuu ajatella, etten näe asukkaita tai työkavereita välttämättä koskaan, niin silti on ihana jäädä kotiin♥

Maha kuulumiset

Raskaus on edennyt vauhdilla eteenpäin ja meikäläinen ei pysy edes perässä. Pakko tarkistaa neuvolakortista aina, että millä viikoilla sitä oltiinkin nyt menossa. Rakenneultrakin meillä oli viikoilla 20+3 eli noin kolme viikkoa sitten. Sukupuoleksi paljastui tyttö. Toinen prinsessa siis tulossa<3

Raskaus on mennyt hyvin. Se pienikin pahoinvointi on tipotiessään, mutta turvotus varsinkin kasvojen alueella tuntuu pysyvän loppuun saakka. Se jos mikä ottaakin päähän. Toisin kuin viime raskaudessa, tässä raskaudessa myös naama kukkii kuin perunamaa. Koska olen jo niin tottunut olemaan omaitseni ilman mitään sotamaalausta, en jaksa välittää nuista pienistä punaisista pisteistä naamassani. Jos jotain häiritsee, niin se ei ole minun ongelma. 

Saunassa voisin istua vaikka yhtenään. Varmaan jokailta kysyn Rikulta, että lämmitettäisiinkö sauna. Viisaana miehenä hän toppuuttelee, sillä liian suuri sähkölasku ei ole tervetullut meidän talouteen. 

Viimeisin neuvola käynti mulla oli viime viikolla. Tuttuun tapaan keskusteltiin kuulumiset läpi ja minkälainen vointi on ollut. Sydänäänet kuunneltiin myös, jotka pieni tyttö näyttikin ilomielin. Hemoglobiini ja verenpaineet olivat matalat, joten lisärauta aloitettu taas kerran. Siitä ilmeisesti johtunee pyörytyskohtaukset. Nestettä pitäis juoda enemmän varsinkin töissä ollessa, mutta sekin tuntuu jäävän kiireen vuoksi liian vähäiseksi. Pitää satsata siihen enemmän. Ostaa vaikka juomapullo,

 josta lipittää vettä vähän väliä.

Muutoin vointi on hyvä. Välillä tuntuu ylävatsaan koskevan, joka pistää huolestuttamaan. Töissä olen jaksanut suhteellisen hyvin käydä. Pienemmätkin työputket alkaa tuntumaan ja näkymään jaksamisessa. Vatsa kasvaa kauheaa vauhtia ja vauva pyörii ympyrää monesti päivässä masussa. Olen pistänyt merkille, että aina kun Emmi istuu sylissä tai höpöttelee vauvalle, vauva antaa merkkipotkaisuja. Taitaa siis jo tunnistaa, kuka masun toisella puolen häntä odottaa, Pienen tyttösen myllerrykset näkyy oikein hienosti vatsan läpi. Eilen kauhisteltiin, että tuleeko se väkisin mahan läpi kun oli niin kova metakka. Taisi vain juhlistaa Suomen voittoa lauantai päivän matsissa! 

Viikkoja nyt kasassa 23+6. Jos Emmin raskaus meni nopeasti, niin tämä toinen raskaus menee super nopeasti. Viikot vierii niin käsittämätöntä vauhtia etten voi käsittää, että syyskuuhun ei ole enää kuin vähän päälle kolme kuukautta. Ja vaikka kuinka suunnittelin kirjottavani kauheesti postauksia raskaudesta, niin työt verotti osansa jaksamisesta. Katsotaan jos kesällä ottaisin menetetystä ajasta kiinni, sillä Emmin kasvu&kehitys postaus on edelleen loppuviilausta vaille valmis. Noh, on tässä onneksi vielä aikaa! 

Ihanaa äitienpäivää kaikille! <3