torstai 2. helmikuuta 2017

Long time no see.

Blogin päivittely on jäänyt taas kerran todella vähäseks. Oonhan mä tän vuoden puolella saanut julkastua jopa kaks postausta tänne, hahah! On vaan ylitse pääsemättömän vaikeeta avata läppäri ja asettua hetkeks istumaan blogin ääreen ja kirjottaa kuulumiset. Työputket tuntuu välillä niin uuvuttavilta, että vapaat vietän perheen kanssa ollessa. Nyt on ollut myös tosi paljon ykkösvapaita ja sekin menee siihen, että siivoat asunnon ja käyt kaupassa. Vielä jos iltavuoroja pukkaa olemaan, niin sitähän tehdään ja suunnitellaan seuraavan päivän ruoat, jotta ei ravinnotta jäädä.


Päivähoito arki on lähtenyt käyntiin erittäin hyvin. Ihan turhaan jännitin ja pelkäsin, etteikö Emmi siellä viihtyisi. Päinvastoin. Hän viihtyy hoidossa niinkin hyvin, että alkaa harmittamaan kotiin lähtö. Yhtenä päivänä hoitotäti joutui Emmin laittamaan autoon turvaistuimeen istumaan, kun neiti ei muuten meinannut lähte ollenkaan. Mieluummin näin päin, että lapsi ei halua lähte kotiin kuin että ei halua jäädä hoitoon. Ainoa huonopuoli jonka tähän hätään keksin on se, että nyt on ollut kunnon kuume/räkäflunssa kierre kylässä. Valehtelematta joka viikko Emmillä on ollut kuumetta ainakin parina päivänä. Nyt tuo samainen flunssa koittaa iskeä myös minuun ja Rikuun, mutta me koitetaan välttyä pahemmalta. Tosin mulle ei kovin helposti kuume edes nouse, että ei sen puoleen.


Paljon on asioita hoidettavana, mutta yksi tärkeimpien joukosta on onneksi hoidettu alta pois. Me nimittäin löydettiin isompi asunto, joka itseasiassa sijaitsee meidän naapuri rivitalossa. Jo vain! Naurettiin tuossa Rikun kanssa, että kuinka hyvä tuuri meillä kävin kun ei tämän kauemmaksi muuteta. Tulihan tuota stressailtua, että mistään ei löydy hyvää kämppää kun kaikki tuntuu olevan joko yksiöitä tai kaksioita. Nekin vähäiset kolmiot jotka oli vapaana, oli myynnissä. Mehän ei vielä omaa kämppää osteta. Katsellaan sitä sitten vuosienvuosien päästä.


Mitäs muuta? No uudenvuoden lupaukset ollaan mokattu jo useaan otteeseen. Meillähän oli ajatuksena alottaa säännöllinen liikunta ja kotona treenaaminen, mutta se jäi suunnittelun tasolle pelkästään. Minkäs teet kun ei löydy minkään näköstä motivaatiota ja ruoka on niin hyvää. Olihan meillä myös suunnitteilla terveellinen ruokavalio, joka sekin on heittänyt häränpyllyä. Toisaalta, onhan tässä vielä kesään aikaa.


 Ensviikko mulla on "vapaata", jolloin ajattelin ottaa ilon irti ja touhuta jotain muksaa perheen kesken. Paljon pitää asioita hoidella ainakin alkuviikosta, mutta muutoin kyllä panostan perheen kanssa olemiseen. Suunnitteilla oli, että oltais menty nyt viikonloppuna Kiuruvedelle ukin luo yökylään. Saa nähdä onnistuuko, kun Emmille nousi taas kuume. Onneksi lapset parantuu nopeasti! Myöskin suunnitelmissa vierottaa Emmi kokonaan yömaidosta eroon. En tiedä tuleeko onnistumaan kärsimättömyyden ja hermojen takia, mutta pakko koittaa ainakin. Tsemppejä ja vinkkejä otetaan vastaan unikouluista! Nyt alkaa ajatus jähmäämään ja silmät luppasemaan.
Moikka! (:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoithan asiallisesti! :)