Emmi täyttää tänään 7 kuukautta. Taas pääsee hämmästelemään, kuinka paljon tyttö on reippaantunut ja kehittynyt. Taas pääsee kauhistelemaan, kuinka nopeesti aika oikeesti menee. Vastahan mä siellä synnytyssalissa tätä mukeloa ulos pusersin!
Outoo, kun ei nyt pääse päivittelemään teille painoa tai pituutta. Oikeestaan ihan tyhmää, sillä mä aina innolla odotan neuvola-aikoja, kun saa tietää kuinka paljon Emmi on kasvanut. Noh, malttamattomana odotan kuukauden verran, että päästään puntaroimaan ja mittailemaan mitat tytöstä. Kyllä sen itse silmämääräisesti huomaa, kuinka hän on kasvanut. Pituutta varsinkin.
Mitä oon huomannut kehityksessa, niin Emmillä on pinsettiote hallussa. Tänkin huomasin vasta kun mun oma äitini sanoi, että Emmillä on pinsettiote käytössä. Hah! Ekoja liikkeitä, miten tyttö "eteni" oli peruuttaminen. Sitäkään hän ei kauaa harrastanut, vaan lähti jo piakkoin ryömimään. Ryömimisen ohella hän hakee paljon jo konttaus asentoa ja monesti hänet näkee hytkyämässä "sammakko" asennossa keskellä olohuoneen lattiaa. Istua hän osaa jo tukevammin, mitä esim. pari viikkoo sitten. En kuitenkaan vielä uskalla laskea istumaan yksinään lattialle, ilman tukea ja varmistusta. Kaatumisrefleksi on jo hiukan mukana. Tasapaino Emmillä on kehittynyt hurjasti, eikä syöttötuolissakaan enää huojuta niin paljon. Yksi Emmin lempiasennoista leikkimisen ohella on olla kylkiasennossa ja heiluttaen päällimmäistä jalkaa minne sattuu. Hän osaa hienosti tarttua esineisiin, kun hänelle ojennetaan jotain tavaraa tai naksua. Pikkuhiljaa ollaan ruettu harjottelemaan itsenäistä juomista tuttipullosta, mutta vielä se ei oo onnistunut. Ei sillä kyllä mun puolestani mitään kiirettäkään oo.
Emmi on todella utelias ja kaikki asiat ja esineet kiinnostavat entistä enemmän. Nyt mattojen alle kurkkiminen ja niiden syöminen on in. Myös iskän tietokonepenkin jalkaosat on mielenkiintoisia, sillä ne kiiltää ja niistä näkee oman peilikuvan. Lempileikkejä on polvenpäällä hytkyttäminen, tanssiminen musiikin mukaan sammakko asennossa ja tietysti ison nallen kanssa painiminen. Nyt parin päivän ajan Emmi on syönyt todella huonosti. En tiedä onko tämä jokin syömälakko vaihe vai johtuneeko hampaista. Ennen ruoka on todella hyvin menny alas, eikä sen syömisen kanssa ole tarvinnut tapella toisin kuin nyt. Kauhea stressi meenaa päälle puskea syömättömyydestä, mutta jospa tämä vaihe menee ohi nopeasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan asiallisesti! :)