tiistai 9. helmikuuta 2016

Muuttoa odotellessa

Rupes ihan harmittamaan toi mun edellinen postaus, kun se jäi niin kesken. Syy siihen on uusi sarja SNL eli Saturday night live (joka osottautui surkeaksi ja tekemällä tehdyksi ja vaihdettiin kanavaa neloselle) ja lopulta ajatus loppui kesken. Mulla aina öisin tulee kaikki inspiraatiot ja ideat päähän postauksista, mutta en jaksa nousta kirjottelemaan niitä eikä blogger-sovellus mulla toimi puhelimessa. Puuh. Tulin nyt kuitenkin kertomaan teille meidän uudesta ihanasta asunnosta, josta en oo teille vielä paljoa maininnut. 


Kuitenkin! Me tosiaan muutetaan tän kuun viimeisenä viikonloppuna uuteen asuntoon. Asunto on rivitalossa, mitä me ollaan unelmoitu Rikun kanssa jo pitkän aikaa. Se on 60 neliöinen kaksio, jossa on oma pieni takapiha, sauna ja paljon säilytystilaa. Niin ja iso ulkovarasto. Rivitalo sijaitsee n. 4km Iisalmen keskustasta, mutta mun mielestä se ei oo kauhee matka pyöräillä tai kävellä kesäisin. Muutenkaan ei tule oikeen vietettyä aikaa missään keskustassa. Se paikka on todella rauhallinen ja muissa rivitaloissa asuu myös paljon lapsiperheitä, joten se on kuin tehty meille. Uimaranta on n. 500 metrin päässä, ihan läheltä löytyy iso leikkikenttä, myös itse pihapiiristä löytyy pieni leikkikenttä, paljon lenkkeily mahdollisuuksia, laskettelurinne jossa voi talvella laskea esim. pulkkamäkeä ja ulkoilmalaitteet on myös siinä ihan lähellä niin ei tartte vältämättä lähteä salille hikoilemaan. Kaikki on siinä lähellä. Kuulostaa ja on oikeesti ihan unelma! 


Tää kerrostalo elämä on oikeesti ihan sitä ihteensä. Äänieristeet on niin tajuttoman surkeet, että naapurin pierasu kuuluu selvästi. Myös nämä makuuhuoneen (miks ei muidenki huoneiden) intiimisessioiden (suomeks lapsenteko hommat) äänet kuuluu niin selvästi, että luulee olevansa samassa huoneessa missä tämä tapahtuu. Muutenki tää rappu jossa asustellaan on niin rauhaton varsinkin viikonloppuisin, ettei tässä lapsiperheen oo hyvä asua. Valehtelematta joka viikonloppu saa olla soittamassa poliisia, kun ei oma kehotus olla hiljaa riitä. Tää asunto on kooltaan hyvä, mutta säilytystilaa vois olla enemmän. Tässä ei oo kun pieni vaatehuone, joka ei todellakaan riitä meille.


Mä ootan kuin kuuta nousevaa, että päästään muuttamaan uuteen ihanaan asuntoon. Siinä on kyllä rempattavaa, ja se näyttää paljon pienemmälle, vaikka on puoli neliöö suurempi kuin tää. Ollaanki aateltu, että tapetoitais uudelleen se kesällä kun Emmi on isompi ja voi olla pihalla. Saa kuitenkin nähdä. En kyllä yhtään muista millaset seinät siellä oli. Olin jotenkin nii pää pyörällä. Hahah! Muuttaminen on ihanaa, mutta pirun tyhmää. Mä kun oon vielä maailman laiskin pakkaaja. Itse ajatus pakkaamisesta kuulostaa jopa mukavalta ajanvietteeltä, mutta se toteutus on niin pyllystä. Sitten jos nyt rupeaa pakkaamaan, niin joutuu elämään kaikkien niiden pahvilaatikoiden ja jätesäkkien keskellä,  eikä varmaan kulkuväylääkään saa raivattua.


Kaks ja puol viikkoa muuttoon aikaa. En jaksa odottaa ja olis hyvä alotella jo pikkuhiljaa mutta ei tiedä mistä alottais. Kuitenkin jos rupee pakkailemaan kaikkee jo pahvilaatikoihin ja jätesäkkeihin, niin yht'äkkiä tuleekin kauhee tarve käyttää juuri sitä, mikä on siellä pakattuna ja vielä alimmaisena. Osan omista vaatteista, takeista ja kengistä pakkasin viikonloppuna, mutta se jäi siihen. Äiti kantaa selkävääränä meille pahvilaatikoita töistään, mutta siellä ne edelleen tyhjänä odottaa tavaraa. Ei huvita, ei kiinnosta, enkä jaksa. Orja pitäs hommata tähän pakkaamiseen. 


Koska muutto on viimeisenä viikonloppuna, tulee meille "hiukan" kiire ja "hiukan" hankaluuksia tän asunnon siivoamisessa. Emmi on alkanut jo pikkuhiljaa vierastamaan, joka alkoi tosi huonoon aikaan. Nyt häntä ei voi oikeen kenellekkään antaa hoitoon siksaikaa, että käytäis tää kämppä siivoomassa loppuun. Täytyy siis samalla viihdyttää tätä pientä huomiota rakastavaa tyttöä siivouksen ohella. Itse vierastaminen on hyvä merkki siitä, että lapsella on luottamusta vanhempiaan kohtaan mutta ajoituksena tosi huono. Muutenkin oltiin suunniteltu, että tänä perjantaina mentäis Rikun kanssa kahdestaan ulos syömään mun synttäreiden kunniaksi, mutta saa nähdä onnistuuko. Pakko kyllä onnistua! Jospa tämä tästä. Kiirettä tulee pitämään muuton, siivouksen ja kaiken kanssa, mutta ollaan me ennenkin selvitty vaikka minkälaisesta. Emmi nukkuu päikkäreitään, joten nyt ois hyvä aika tehdä päivän kotitreeni.
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoithan asiallisesti! :)