Arkea, mitäs muutakaan.

Meille kuuluu hyvää. Mä oon käyny töissä ja Riku on ollut Emmin kanssa kotona. Ensin mun piti olla töissä vain pari päivää, mutta parin päivän sijaisuus vaihtuikin yli viikon mittaiseen sopimukseen. Tämän sopimuksen jälkeen töitä löytyikin edelleen, joten olen tällähetkellä syyskuun loppuun asti töissä. Ei voi valittaa. Mahtava paikka, mukavat työkaverit ja asukkaat. Huonona puolena on se, että tulee aivan tajuton ikävä Emmiä (ja tietysti Rikua). Kaikenlisäksi Emmille iski räkätauti, jonka johdosta yöt nukutaan entistä huonommin. Räkätaudin johdosta otin pari päivää lisää vapaata, jotta jaksettaisiin kaikki paremmin.

Vapaa päivät meni nopeasti. Oli suunnitelmissa ulkoilua sunmuuta mukavaa, mutta perjantai meni miltei kokonaan Kiuruvedellä 1-vuotis synttäreillä ja eilinen siivotessa. Jo vain on kerennyt kämppä räjähtää, kun en oo ollu kotona pitämässä siisteyttä yllä. Ei vaan tyttönen levittää tavarat takaisin lattialle sitä mukaa mitä niitä pois laittelee. Eikä aina tarvitse siistiä ollakkaan. Pitäähän sitä hiukan jälkeä olla elämisestä, eikö vain? Leivoin eilen myös ensmäistä kertaa puolukkapiirakkaa äidin innoittamana ja hyvää tuli. Ohjetta raapustelen myös tänne blogin puolelle.

Tänään kävin pakertamassa aamuvuoron. Töistä tultua suunnattiin nokat kohti pihanmaata ja lähdettiin läheiseen leikkipuistoon leikkimään. Voi sitä riemua, kun Emmi pääsi hiekkalaatikolla leipomaan (särkemään) hiekkakakkuja, kiikkumaan niin vauvan kuin hämähäkki kiikussa ja kiipeilemään portaita pitkin liukumäkeen. Vaikka kuinka väsytti, niin pakko se vaan oli mennä ulos. Potesin nimittäin taas huonoa omatuntoa, kun ei olla keretty pitkään aikaan ulkoilemaan kunnolla. Oltiinkin ulkona melkein parisen tuntia, kun käytiin samalla käppäilemässä. Ulkoilun jälkeen hypättiin koko perheen voimin pehkuihin ja nukuttiin parin tunnin päiväunet. Kyllä tuli tarpeeseen!

Jotta ei liian rankaksi työssä käyminen ja perheen pyörittäminen käy, niin nyt ois edessä kaks päivää vapaata. Huomisen suunnitelmissa on Kuopion reissu akka porukalla, eli ukot jää kotiin. Ihan mukavaa vaihtelua päästä muuallekkin ja varmasti myös Riku haluaa meistä hermolomaa hetken verran. Saa nähdä kuinka onnistuu, kun Emmi ei hirveän pitkään meinaa autossa viihtyä. Pitäkää peukkuja, jotta reissu onnistuu!