Keskiviikkona kävin taas uudella neuvolatädillä. Hän oli mukavan oloinen ja osaava. Avauduin hänelle saapuvan synnytyksen aiheuttamasta stressistä ja ahdistuneisuudesta. Hienosti osasi tukea ja rauhotella asian suhteen. Neuvoi myös paljon, miten kannattaa toimia missäkin tilanteessa. Kyselin myös uudesta hoitosysteemistä (?) lisää, jonka nimeksi ilmaantui perhepesä. Oma neuvolatäti kertoi siitä joskus alku kesästä, mutta sillon en jaksanut keskittyä kuuntelemaan tarkkaan.
Perhepesä on siis semmoinen synnyttäneiden perheiden oma huone/alue, jossa saa olla rauhassa ilman hoitajia. Totta kai hoitajat käy tekemässä tietyt tehtävät, mutta eivät ole hengittämässä niskaan 24/7, vaan antaavat olla rauhassa. Tämä kuulostaa unelmalta, sillä mua ahdisti jo esikoisen aikaan hoitajien jatkuva läsnäolo. En jotenkin osanut rentoutua ja tehdä asioita itse, kun tuntui, että hoitajien mielestä kaikki on väärin. Muutenkin nyt kun ollaan "konkareita" vauvan hoidossa, olisi oma rauha iso juttu.
Jutteluiden jälkeen mittailtiin verenpaine (114/78) ja paino, jonka tulosta en tänne kerrokkaan. Sen jälkeen mitattiin kohdunpohjan korkeutta ja kuunneltiin sydänääniä (140+). Vauvalla kaikki hyvin ja minulla kaikki hyvin.
Mulla jäi positiivinen olo ton neuvola käynnin jälkeen. Jotenkin olo oli niin rentoutunu ja helpottunut, kun sain purkaa omia ajatuksia ja pelkoja synnytykseen liittyen. Iso apu oli neukkutädistäkin, sillä hän osas niin hienosti hoitaa ton tilanteen pois alta ja sai mun mielen ja stressin rauhottumaan.
Eilen eli torstaina mulla oli puolestaan lääkäriaika. Lääkäri otti Streptokokki näytteen ja kokeili kohdunsuun tilanteen. Kohdunsuu on vähän pehmentynyt ja takana. Ultrattiin myös ja otettiin mittoja. Vauva on pää alaspäin edelleen ja painoarvioksi hän sai 2750g. On siis oikean kokoinen näille viikoille. Lapsivettä on kuulema runsaasti, että jospa tälläkertaa tiedän missä vaiheessa ne sitten menee!
Omat kuulumiset raskauden tiimoilta on aika väsyneet. Joinakin päivinä (esim. tänään) väsyttää, v*tuttaa ja itkettää kaikki. Joinakin päivinä taas oon intoa ja virtaa täynnä (esim. eilen). Oon jotenkin ite niin turhautunu ja kyllästyny tähän mammuttina olemiseen, että toivoisin raskauden olevan jo ohi. Alkaa olemaan todella tukalat oltavat ja yöt menee miltei asentoa etsiessä. Ihana iskias kipu vaivaa edelleen ja välillä supistelee enemmän ja toisinaan taas vähemmän. Tulee kiukuteltua ihan turhasta ja tunnen itseni maailman surkeimmaksi äidiksi. Nyt viikkoja on kasassa 35+5 eli eletään raskausviikkoa 36. Oon niin onnellinen ja kiitollinen siitä, että raskaus on loppupuolella ja laskettuun on päivää vaille kuukausi aikaa!
Omat kuulumiset raskauden tiimoilta on aika väsyneet. Joinakin päivinä (esim. tänään) väsyttää, v*tuttaa ja itkettää kaikki. Joinakin päivinä taas oon intoa ja virtaa täynnä (esim. eilen). Oon jotenkin ite niin turhautunu ja kyllästyny tähän mammuttina olemiseen, että toivoisin raskauden olevan jo ohi. Alkaa olemaan todella tukalat oltavat ja yöt menee miltei asentoa etsiessä. Ihana iskias kipu vaivaa edelleen ja välillä supistelee enemmän ja toisinaan taas vähemmän. Tulee kiukuteltua ihan turhasta ja tunnen itseni maailman surkeimmaksi äidiksi. Nyt viikkoja on kasassa 35+5 eli eletään raskausviikkoa 36. Oon niin onnellinen ja kiitollinen siitä, että raskaus on loppupuolella ja laskettuun on päivää vaille kuukausi aikaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan asiallisesti! :)