Vihdoin päästiin koko perheen voimin vaunulenkille lauantaina! Ihana oli päästä piiiitkästä aikaa raittiiseen ilmaan niin, ettei naama jäädy heti kättelyssä kun astuttiin ovesta ulos. Emmille tuli kunnon kerrasto tungettua päälle ja niin tyttö vaan onnellisesti nukkua tursotti tutti suussa vaunuissa lämpöpussin sisällä. Noi vaunut on muuten tosi hyvät, mutta toi kantokoppa vois olla kyllä isompi. Näin talvella kun joutuu lapsen pakkaamaan täyteen vaatetta, jotta pysyy lämpimänä niin ei meenaa oikeen tila riittää toppavaatteiden ja lämpöpussin takia.
Mä oon tällanen ihminen, joka tykkää ottaa kuvia. On ne kuvat sitten selfieitä, Emmistä söpöjä kuvia taikka sitten vessanpöntöstä. Mähän sitten siinä lenkin ohessa innostuin kuvaamaan suurinpiirtein jokaikistä lumista horsmaa ja männynkäpyä. Siitäkös sitten Riku sai kettuilemisen aiheen ja se vaan nauraa kirskutteli kun mä juoksin polun toisesta laidasta toiseen laitaan ja möngersin pitkin ojia ottamassa jos jonkinlaisesta kepistä kuvia. Hahah on saattanu ohimenevät tai ikkunasta kahtelijat ihmetellä että oonko mä joku turisti joka ottaa kuvia kaikkialta!
Lauantai alkoi muutenkin aikaisin aamulla heräten. Unta olis riittäny pitkälle asti, mutta Emmi oli erimieltä. Herättiin Emmin kanssa jo puoli 9 aikaan aamulla. Emmin tuntien tiesin, että hän valvoo korkeintaan tunnin, vaatii päästä tissille ja jatkaa sitten uniaan. Näin kävi tälläkin kertaa. Hän nukahti joskus puoli 10 aikaan syliin, jolloin minä olinkin jo varustautunut tähän ja olin avannut läppärin viereen ja karkkipussi auki kahvikupposen oikealla puolen. Katselin siinä parisen tuntia sarjoja netistä, kun nämä meidän "aamuvirkut" nukkua tursottivat molemmat. Vaikka olin ite väsynyt ja olisin ilomielin jatkanu unta ilman heräämistä, niin silti aamu alkoi ihanan rauhallisissa merkeissä. Tällä tavalla voisin alottaa monet muutkin aamut.
Tämä päivä on sitten taas menny jotenkin tasapaksusti, normaalisti. Aamupäivällä lähdettiin lenkille (taas pääsin kuvia räpsimään). Lenkin jälkeen tein pikasiivouksen ja seuraavana oli edessä ruoanlaitto. Tänään aattelin myös leipoo mustikkamansikka piirakan, nomnom. Emmi hiukan väsyny ja nukahti itsekseen sitteriin tuttia lupsuttaen sillä aikaa kun minä söin. Voi kun nukahtaminen ois aina noin helppoa, varsinkin iltaisin.
Muutamana aamuna Emmin toinen silmä on ollut hiukan rähmänen ja oonkin kerenny tässä panikoida, että liekkö tulossa silmätulehdus. Se jos mikä on ärsyttävä tauti! Lueskelin kuitenkin, että vauvan silmät saattaa erittää runsaasti kyynelnestettä, joka sitten voi kerääntyä rähmäksi silmiensisänurkkiin/ripsiin. Jospa se olis tätä, eikä tulehdusta. En nimittäin oo ihan varma, että pitäskö meidän sitten mennä neuvolaan vai lääkäriin jos sattuu tulehdus olemaan. Äiti sanoi, että neuvolaan ja neuvolantäti ohjeisti lääkäriin. Argh. Tekis mieli kertoo avoin mielipide tästä neuvolasta vaan pidämpä suuni kiinni kuitenkin. Ärsyttää vaan, kun joka puolelta tulee eri neuvot ja sittenpä saakin olla sormi persuuksissa ja miettiä mitähän sitä nyt tekis.
Emmi nukkuu päikkäreitään ja nyt voisin hetkeks köllähtää sohvalle ja oikasta selän. Samalla voisin hiukan mietiskellä blogille uutta nimeä, hankala löytää mitään hyvää. Vinkkejä otetaan vastaan.
Rauhallista sunnuntaita kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan asiallisesti! :)