Anoppi mulle tuossa muutama viikko sitten sanoi, että imetyksen aikana jylläävät hormoonit on pahempia kuin raskaana jylläävät hormoonit. Naurahdin hieman ja aattelin, että eihän mulla mieliala vaihtele, eikä tässä mitään hormooneja taida ollakkaan. "Anoppi höpöttää" aattelin vaan. Hah, voikun oiskin niin! Musta tuntuu, että oon paaaaaljon hankalampi ihminen nyt mitä sillon raskaana ollessa. Ei tarvii kun sanoo väärällä aikaa väärä sana, niin helvetti on irti. Ei jestas. Näihin hormoonikohtauksiin kuuluu myös se kuuluisa "Jos vauva itkee mainoksessa, niin voi itsekkin purskahtaa itkuun" juttu. Tässä esimerkki: Katsoin toisenlaisia äitejä jossa vauvan syntyessä vauva itki. Itku oli myös täällä päässä taattu ja minä itkee vollotin kyynelkanavat tyhjiksi. Noh joo, tuohon myös liitty sekin että olin niin onnellinen sen synnyttäneen äidin puolesta.
Se on ihan sama itkeekö ohjelmassa vauva vai aikuinen, niin itku on taattu myös mulla.
Perus luonteeltani en oo kovin herkkä ihminen, tai ainakaan näin herkkä. Odottelenkin tässä, millonka taas oon normaali ja pääsen eroon näistä hormooni myllerryksistä.
En oo kuukauteen uskaltanu kokeilla farkkuja, koska oon kokoajan pelänny etten mahu niihin. Eilen sitten uskaltauduin ja perhana! Mä mahun mun farkkuihin. Jee! On mulla ilonaiheet, hahah.
Meidän pieni tyttömme on nuhainen. Voi pieni, kun tuntuu ettei saa happea kunnolla räkäpaukkujen takia. Käytiin ostamassa pikkuniistäjä, jotta voitais räkäsyyttä helpottaa edes vähän. En varmaan osaa käyttää sitä, mutta tuntuu että se ei ollenkaan imeny sitä törkyä pois nenukista. Mä niin toivon, että ei vaan kuumetta nostais. Kova googletus menossa, miten vauvan nuhan sais mahdollisimman nopeesti hoidettua alta pois. Jos teillä on kokemusta tällasesta, niin heittäkää ihmeessä kommenttikenttään vinkkejä!
Ostettiin myös ihana lelusoitin. Tossa on niin ihanan hempee ääni, että voisin omia tuon soittolampaan itselleni.
Kastajaispäivä varmistui eilen. Enää pitäis kutsuja lähetellä. Me siis lähetetään kutsut tyylikkäästi viestillä runon kera. Pääsee paljon halvemmalla, kun ei toi budjetti kovin suuri oo.
Voisinpa vaikka kirota sossun alimpaan helvettiin. Voisivat ottaa huomioon myös meidät äitiyslomalaiset joilla on pienet tulot, eikä vaan hyysätä niitä maahanmuuttajia. Suoraan sanottuna vituttaa myös nuo leikkaukset! Jos olisin päässy, niin oisin lähteny mielenosotukseen mukaan sillon kun se oli.
No joo, eiköhän nyt oo valiteltu taas tarpeeks. Ettei mene ihan överiks ja puhu suutani ihan puhtaaks, niin luikahanpa tästä syömään eilen tehtyä makaronivelliä. Viikonloppuna yritän toteuttaa sen meidän päivä -postauksen.
Ihanaa loppuviikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan asiallisesti! :)