Mentiin tosiaan viime viikon torstaina pariks päivää mökille. Oltiin keskellä ei mitään ja oli muuten ihanaa vaihtelua normi arkeen. Vaikka sää oli ailahtelevainen, että välillä paisto ja välillä tuli vettä kuin saavista kaatamalla, niin kyllä siellä silti viihtyi. Molemmat siskot ja siskon muksut kävi yötä. Oli ihana saunoa pitkästä aikaa ihan siskosten kesken ja turista niitä näitä. Sillä välin mummukka nukutti Emmin uneen, joka kitis ja itki yliväsymystään.
Ja kuten osasin arvata, niin veronsahan tämäkin yöreissu vaati. Emmi nukkui ensinmäisenä yönä todella huonosti ja sitä mukaa myös minä. Oon jo luonnostaan todella surkea nukkumaan kesäöisin, niin juuri kun olin itse nukahtamaisillaan, Emmi päätti herätä. Raasu itkeä huuti miltei läpi yön ja hyvä kun kainaloonkaan rauhottui. Valvoi kepeät 3h, kunnes uni voitti ja simahti kainaloon. Kun Emmi vihdoin ja viimein antoi unelle periksi, itse jäin vielä miettimään asioita. Nukuin huiman tunnin verran. Voin kertoa, että kyllä väsytti!
Päiväunille ei tämä tyttö myöskään nukahtanut. Nukkuin n. puoltuntia, kunnes päätti ettei enää nukuta. Yllättävän virkeänä hän jaksoi touhuta, kunnes emmentaalin aikoihin nukahti syliin. Nojoo, nukutin sen väkisin syliin pyörivällä tuolilla heijaten, että itellä nuppi kestää loppuillan.
Sittenpä perjantai iltana käytiin koko konkkaronkka saunassa ja otettiin pikku kirppunen mukaan. Innoissaan pikku vannassa leikki vedellä ja sinänsä aika pitkään jaksoi olla. Kyllä Emmiä yöllä hyvin nukutti ja niin nukutti meitäkin mummun kanssa. Mummu siis joutui kans kuuntelemaan ensmäisen yön Emmin rääkymistä, kun hän nukkui minun vieressä samassa huoneessa. Toinen yö oli hiukan helpompi ja nostin kesken omien unien tylleröisen kainaloon jatkamaan unia.
Ja kyllähän myö välillä ulkonakin kävästiin! Auton kyytiin ei Emmille vaunut mahtuneet mukaan, niin keksittiin mummun kanssa mökki "vaunut". Hyvin toimi noinkin ja lapsi pysyi kyydissä, kun noukin hänelle kukkia tutkittavaksi kyytiin.
En voi sanoa, että mökkireissu ois ollu rentouttava. Emmin vierastus ja eroahdistus otti oman osuutensa päivistä aika reippaasti, varsinkin viimeisestä. Reissu oli kuitenkin mielestäni mukava ja ilomielin mennään uudestaan. Ensikerralla Riku saa luvan lähteä matkaan, että saan välillä myös minä levätä. Olihan tämä tiedettävissä, että yöt nukutaan huonommin ja Emmi vierastaa uutta paikkaa. Onneksi ensikerta on taas hiukan helpompi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan asiallisesti! :)