Tänään oli taas pitkästä aikaa neuvola-lääkäri. Painoa on tullut 7090g ja pituutta 68,4cm. Hyvin tasaisesti kasvanut siis. Painoa ei paljoa kerkeä kertyä, kun tyttö on kokoajan liikkeessä. Silti hän on täydellinen juuri tämmöisenä sirona tyttönä. Emmi tuttuun tapaan itkeskeli mittausten ja tutkimusten aikana. Hän kun ei paljoa piittaa alasti olla kylmässä tutkimus huoneessa.
Neuvolakorttiin kirjoitettu näin: Emmi vierasti kovasti. Ryöminen ja konttaaminen sujuu jo, tukea vasten harjoitellaan seisomista. Kasvu ja kehitys on normaalia.
Emmi on kehittynyt taas vauhdilla. Hän osaa istua tukevammin ja nousee itse jo hienosti istumaan. Istuessaan Emmi osaa hienosti myös käsillä työntämällä edestä peruuttaa taaksepäin. Tasapaino kehittyy päivä päivältä paremmaksi, ja kaatuessaan osaa ottaa hienosti käsillä vastaan. Edelleen meillä mennään eteenpäin ryömimällä, vaikka tyttöhän osaa myös kontata. Jokainen pieni leivänmuru tai sukasta tippunut nukka on erittäin mielenkiintoinen pistorasioita unohtamatta. Pinsettiote on todella hyvin hallussa, ollut jo pitkän aikaa. Emmi on niin utelias ja kiinnostunut kaikesta. Usein havahtuu siihen, että hän on lähtenyt olohuoneesta sohvan ja pöydän välistä (hänen kiertoreittinsä) kiertäen tutkiskelemaan muita huoneita. Ikeasta ostettu paperilamppu se vasta kummallinen onkin, kun sitä paperiosaa on pakko käydä aina rypistelemässä, vaikka ei saisi. Yleensä kun itse menee samasta huoneesta toiseen huoneeseen, Emmi tulee nätisti perässä. Myös kutsumalla hän yleensä tulee luokse, jos hän lähtee itsekseen esim. keittiöön tutkimaan koreja yms. Oon ottanut hiukan jo huomioon sen, että Emmi on alkanut potemaan hiukan jo eroahdistusta. Se ilmenee sillä tavalla, että jos lähden esim. olkkarista hakemaan keittiöstä kahvia, Emmi alkaa itkemään ja tulee epätoivoisesti perässä.
"Puhetta" Emmiltä tulee jo aika paljon. En tiedä voiko vielä tässä iässä lapsi osata jo sanoa sanan tai kaksi tarkottamalla, vai tuleeko se vahingossa. Yks aamu havahduin siihen, kun Emmi istui ja leikki sängyssään ja yllättäen hän sanoi "äiki". Otin hänet meidän keskeen köllöttelemään, niinkuin joka aamu yleensä tehdään, niin hän puristi Rikua nenästä ja sanoi "isi äiki". En tiedä voiko nuita ekoiksi sanoiksi laskea. Muutenkin tyttönen huutaa paljon "Tä tä tä tä" ja "mam mam mam". Kiipeily on Emmistä mukavaa. Monesti kun istun hänen kanssaan lattialla, hän tulee yht'äkkiä ja kiipeää syliin väkisin. Myös jos makaa lattialla, niin monesti kesken leikin hän tulee "halimaan" ja kiipeilemään päälle. Erilaisten vetolaatikoiden availu on myös mukavaa puuhaa ja yleensä ne vetolaatikot tyhjenee sitä mukaa. Muutenkin jo tässä iässä muksu on jo semmoinen pyörremyrsky, ettei aika ainakaan käy pitkäksi kun saa jälkiä siivoilla perästä. Emmi oppi vast'ikään myös seisomaan tukea vasten. Eikä pidä unohtaa sitä, että Emmi osaa jo hienosti vilkuttaa takaisin! Hänelle on myös kuukauden aikana puhjennut neljä hammasta ylös eteen. Ihan hyvä vaan, että ne tuli kerralla kaikki.
Lemppari puuhana nykyisin on hyppykiikussa hyppiminen, paikkojen tutkiminen, sylissä kiikkuminen pää alaspäin, kiikkuminen ylipäätään ja oikeastaan mikä vaan. Tyttö on kehittynyt ihan hurjasti kuukauden aikana ja tuntuu, että joka päivä hän oppii jotain uutta. En voi uskoa, että mun vauva on jo näin iso! Nyt mulla olis tarkotus alottaa sormiruokailua enemmän. Saa nähdä, kuinka se lähtee käyntiin! Seuraava neuvola-aika onkin sitten 2kk päästä, eli 10kk neuvola.
Neuvolakorttiin kirjoitettu näin: Emmi vierasti kovasti. Ryöminen ja konttaaminen sujuu jo, tukea vasten harjoitellaan seisomista. Kasvu ja kehitys on normaalia.
Emmi on kehittynyt taas vauhdilla. Hän osaa istua tukevammin ja nousee itse jo hienosti istumaan. Istuessaan Emmi osaa hienosti myös käsillä työntämällä edestä peruuttaa taaksepäin. Tasapaino kehittyy päivä päivältä paremmaksi, ja kaatuessaan osaa ottaa hienosti käsillä vastaan. Edelleen meillä mennään eteenpäin ryömimällä, vaikka tyttöhän osaa myös kontata. Jokainen pieni leivänmuru tai sukasta tippunut nukka on erittäin mielenkiintoinen pistorasioita unohtamatta. Pinsettiote on todella hyvin hallussa, ollut jo pitkän aikaa. Emmi on niin utelias ja kiinnostunut kaikesta. Usein havahtuu siihen, että hän on lähtenyt olohuoneesta sohvan ja pöydän välistä (hänen kiertoreittinsä) kiertäen tutkiskelemaan muita huoneita. Ikeasta ostettu paperilamppu se vasta kummallinen onkin, kun sitä paperiosaa on pakko käydä aina rypistelemässä, vaikka ei saisi. Yleensä kun itse menee samasta huoneesta toiseen huoneeseen, Emmi tulee nätisti perässä. Myös kutsumalla hän yleensä tulee luokse, jos hän lähtee itsekseen esim. keittiöön tutkimaan koreja yms. Oon ottanut hiukan jo huomioon sen, että Emmi on alkanut potemaan hiukan jo eroahdistusta. Se ilmenee sillä tavalla, että jos lähden esim. olkkarista hakemaan keittiöstä kahvia, Emmi alkaa itkemään ja tulee epätoivoisesti perässä.
"Puhetta" Emmiltä tulee jo aika paljon. En tiedä voiko vielä tässä iässä lapsi osata jo sanoa sanan tai kaksi tarkottamalla, vai tuleeko se vahingossa. Yks aamu havahduin siihen, kun Emmi istui ja leikki sängyssään ja yllättäen hän sanoi "äiki". Otin hänet meidän keskeen köllöttelemään, niinkuin joka aamu yleensä tehdään, niin hän puristi Rikua nenästä ja sanoi "isi äiki". En tiedä voiko nuita ekoiksi sanoiksi laskea. Muutenkin tyttönen huutaa paljon "Tä tä tä tä" ja "mam mam mam". Kiipeily on Emmistä mukavaa. Monesti kun istun hänen kanssaan lattialla, hän tulee yht'äkkiä ja kiipeää syliin väkisin. Myös jos makaa lattialla, niin monesti kesken leikin hän tulee "halimaan" ja kiipeilemään päälle. Erilaisten vetolaatikoiden availu on myös mukavaa puuhaa ja yleensä ne vetolaatikot tyhjenee sitä mukaa. Muutenkin jo tässä iässä muksu on jo semmoinen pyörremyrsky, ettei aika ainakaan käy pitkäksi kun saa jälkiä siivoilla perästä. Emmi oppi vast'ikään myös seisomaan tukea vasten. Eikä pidä unohtaa sitä, että Emmi osaa jo hienosti vilkuttaa takaisin! Hänelle on myös kuukauden aikana puhjennut neljä hammasta ylös eteen. Ihan hyvä vaan, että ne tuli kerralla kaikki.
Lemppari puuhana nykyisin on hyppykiikussa hyppiminen, paikkojen tutkiminen, sylissä kiikkuminen pää alaspäin, kiikkuminen ylipäätään ja oikeastaan mikä vaan. Tyttö on kehittynyt ihan hurjasti kuukauden aikana ja tuntuu, että joka päivä hän oppii jotain uutta. En voi uskoa, että mun vauva on jo näin iso! Nyt mulla olis tarkotus alottaa sormiruokailua enemmän. Saa nähdä, kuinka se lähtee käyntiin! Seuraava neuvola-aika onkin sitten 2kk päästä, eli 10kk neuvola.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan asiallisesti! :)