Niin siis lukuunottamatta aamua. Mä en tosiaan tiiä vieläkään, että mikä mua oikeen ketutti aamulla heti herätessä. Voi johtua hyvin pitkälti siitä, että unta olis riittäny pidemmällekkin asti kuin 9 ja Emmi kitis päiväunille saakka. Jos nyt rehellisiä ollaan, niin kotiin tullessa se jatkoi aamuista kitisyään. Väsynyt pieni murunen, kun pitkän päivän ihmetellyt suurta maailmaa ja istunut vaunuissa. Huh ja puh.
Emmin herätessä päikkäreiltään me sitten lähdettiin vaunuillen kaupungille. Ensin ajateltiin odottaa matkahuollolta viestiä, että paketti on saapunut noudettavaksi, mutta eihän me maltettu. Syötin Emmille välipalan noin tunnin aiemmin mitä normaalisti ja sitten mentiin. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, joten matkan teko kävellen ei ketuttanut yhtään, päinvastoin!
Meiltä matkaa keskustaan on joku 3 kilsaa, joten ei paha matka lainkaan. Kun aattelee tätä matkaa mitä kautta kävelee, niin se tuntuu pitkältä vaikka ei oikeesti edes loppupeleissä oo. Mikäs sen parempaa, kuin kävellä raittiissa ilmassa aurinkoisella säällä ja jutella turhuuksia koko perheen voimin. Kesemmällä matka taittuukin entistä sutjakammin, sillä ostetaan pyörään Emmille istuin. Päästään helposti paikasta toiseen ja nopeammalla temmolla jos on tarvetta.
Vaikka meillä ei hirveenä rahaa ollukkaan törsättävänä, niin käytiin pari kertaa juomassa kahvit ja ostettiin Emmille uudet aurinkolasit. Yritettiin etsiskellä renkullisia aurinkolaseja, kun noi nykyiset h&m:ltä ostetut valskaa niin paljon, mutta ei löytynyt. Tyydyttiin ostamaan henkkamaukalta nuo alla olevassa kuvassa olevat arskat. Ne puristaa hiukan ja pysyy täten paremmin myös päässä. Emmi on pieni kärpänen.
Koko päivä kerettiin Rikun kanssa tuskailemaan kerkeekö paketti meidän matkaan ja kerkesihän se! Juuri kun oltiin menossa kysymään matkahuollosta millon on Kokkolan bussi Iisalmessa, niin luki lähetyksen seurannassa, että paketti on noudettavissa. Oli kyllä niin huojentunut olo, kun kerkesin jo stressailemaan sitä, että millä kyydillä käyn sen hakemassa jos ei kerkee meidän matkaan. Nyt onnellisena näpyttelen tätä postausta upouudella ihanalla läppärillä. Ai että, kyllä nyt kelpaa taas. Voin hyvillä mielin alotella myös teoriatunteja, joista oon myös repiny stressiä riittämiin!
Pakko sanoo tähän loppuun vielä, että tää päivä on ollu kyllä mahtava! Ihanaa vaihtelua mennä kaupunkiin ihmisten ilmoille pyörimään, kun yleensä ollaan vaan kotona. Eikä passaa unohtaa sitä kenen idea tää oli, nimittäin meidän kotihiiri Riku ehdotti itse tätä mulle eilen. Ihme ja kumma, haha!
Mutta nyt on pakko lysähtää sohvan uumeniin viltin alle pötköttelemään ja katsomaan Uutta päivää.
Hyvää viikonloppua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan asiallisesti! :)