Ihana(n kamala) imetys

Oon muistakin mamma blogeista lueskellut imetys aiheisia postauksia, niin ajattelin tehdä itsekkin. Kerron siis oman mielipiteeni imetyksestä, kokemuksia unohtamatta.
Varoitus! Jos paljas tissi ja imetyskuvat tekee pahaa, niin älä selaa alemmas.

Imetys lähti meillä käyntiin kuin luonnostaan. Mulle se oli myös jotenkin luontevaa, sillä en osannu raskaana ollessa edes ajatella muuta vaihtoehtoa. Tännekkin siitä taisin kummastella, että minkä takia neuvolassa kysytään tommosia itsestäänselvyyksiä vaikka eihän se kaikille toki ole.
Emmin syntyessä hänet nostettiin miltei suoraan rinnalle. Tietysti kaikki perus puhdistukset ja sen semmoiset tehtiin ensin, mutta nopeasti hän pääsi rinnalle. Imetysote tuli luonnostaan ja siitä se mun "urani" imettäjänä lähti.

 Mulla nousi maito rintoihin tosi hyvin ja nopeasti. Muistan millä kohinalla se nousi ja kuinka täynnä mun rinnat oli. Muutamaan otteeseen meenasi rintatulehdusta pukata ja se jos mikä vasta kipeetä tekikin. Siinä vaiheessa kun tissit tursus maitoa, imetys sattui ja tunsin tukoksia siellä täällä, oli mentävä suorinta tietä kuuman suihkun alle. Siellä sitten itkien ja kiroten hieroin tukokset pois ja lypsin maidot ulos samointein.
Vinkki ensikertalaisille; Varaudu siihen, että varsinkin ekoina päivinä imetyksen alusta maito nousee kohisten rintoihin ja silloin kannattaakin olla ahkerana pumppaamassa tissejä tyhjäksi. Varsinkin, jos lapsi ei saa juotua rintoja tyhjiksi.

Jo alkumetreillä mun toinen tissi sanoi sopimuksensa irti ja lakkasi toimimasta. Tämä johtui varmaan siitä, että imetin aika paljon enemmän toisella tissillä, kuin toisella. Kyllähän se vähän kaaliin otti, mutta hyvin onnistui tästäkin huolimatta. Mietin myös monesti ja oikeestaan joskus jopa edelleen, että olisko Emmi suuremman kokoinen jos toinenkin rinta olis ollut toiminnassa. Hyvin kuitenkin pärjättiin myös yhdellä rinnalla, jossa tämä pieni takiainen viihtyikin aivan liian hyvin. Täysimetyksellä mentiin siihen 4kk asti, jolloin ruettiinkin pikkuhiljaa maistelemaan soseita. Korviketta taidettiin rueta jotakuinkin samoihin aikoihin antamaan. Lopulta jätin imetyksen Emmin ollessa n. 5kk kokonaan pois.

Vinkki ensikertalaiselle; Pidä muistilappu lähellä tai kirjota vaikka kännykkään ylös kummalla oot viimeks imettäny. Kannattaa vuoronperään imettää kummallakin, jotta vältyt samaselta virheeltä kuin mä.

Imetys on ihana asia. Kokemuksena se oli myös ihana, mutta ei sitä voi kieltää etteikö se olis ollu myös rankkaa. Varsinkin kun Emmi ei ruennu juomaan alkuun ollenkaan tuttipullosta, ei edes rintamaitoa. Eikä se myöskään huolinut tuttia moneen monituiseen kuukauteen, niin hän piti nänniä suussaan välillä ihan muuten vaan. Yöllä hän heräili melko usein ja tykkäsi aina nukahtaa rinnalle. Olihan se paljon turvallisempi olla, kun oli jotain suussa jota pystyi lupsuttamaan nukkuessa. Tämän takiahan me sitten päädyttiin nukkumaan ensinmäiset kuukaudet perhepedissä, joka toimi meidän kohdalla tosi hyvin. Kyllähän se harmitti, etten päässyt illalla käpertymään Rikun kainaloon ja nukkumaan hänen viereen, mutta nukuin itsekkin paljon paremmin kun tiesin kirpun olevan vieressä turvassa. Suosittelen perhepetiä myös muille! Auttaa jaksamaan päivisin, kun ei tarvii nousta yösyötöille montaa kertaa. Tosin meillä hankaloitti myös sekin pinnasänkyyn nukuttamisessa, kun tylleröinen ei ruennut nukumaan muualla kuin äidin vieressä. Kaikki vippaskonstit kokeiltiin, eikä ne tuottanu tuloksia.

Tää tutin syömättömyys näkyi muutenkin arkipäivissä. Emmi roikkui sylissä ja etenkin tissillä miltei kokoajan. En saanut juuri mitään tehtyä itse ja suihkussa käydessäkin piti olla salaman nopea. Olihan se ihanaa pitää omaa pientä vauvaa sylissä ja lähellä, mutta kyllä sitä välillä väkisinkin haluaa irtautua edes pieneksi hetkeksi. Oonkin pyöritelly mielessäni, että jos (tai kun) meille syntyy toinen lapsi, niin opetan hänet myös juomaan korviketta tuttipullosta. Ihan vaan siltä varalta, että saisin mäkin välillä olla ilman tissitakiaista. Myös aion ottaa tutin käyttöön, jos tuleva pikkusisko tai -veli sen huolii. Sekään kun ei nähtävästi ole itsestäänselvyys..

Mitä julki-imetykseen tulee, niin peukutan myös sen puolelle. Itsehän en mitenkään julkisella paikalla päässyt imettämään, paitsi grillin parkkipaikalla ja ikean parkkipaikalla. Sama asiahan julki-imetys periaatteessa on, kuin mekin syödään hampurilaisia mäkkärissä.

Ymmärrän myös sen täysin, jos jotkut eivät mielly imetyksen puolelle. Eihän se kaikkia nyt voi houkuttaakkaan, eikä sekään mun mielestä häpeä ole. Sekään imetys kun ei ole itsestäänselvyys kaikille, eikä se aina muutenkaan toimi. Mun mielestä korvikkeella alusta asti ruokitut vauvat eivät poikkea imetetyistä sen suuremmin. Tai en ainakaan oo tullu koskaan ajatelleeks, että poikkeais.

Joillekkin imetys on semmoinen iso juttu. Että niin pitkään kun vaan lapsella tahtoa löytyy, jatketaan imetystä. Tai mennään suositusten mukaan 2-vuotiaaksi (?) asti. Hieno homma heille ja hattua nostan jos niin pitkään imettää jaksaa. Minulle riitti tuo 5kk imetystä ihan hyvin, enkä mä alunperinkään suunnitellu imettäväni 6kk pidempään. Jokainen imettäköön lapsensa niin isoksi tai pieneksi kuin haluaa, tai sitten ei ollenkaan. Pääasia, että lapsi saa ravintoa! Nyt tää mami vetää peiton korviin ja rupee nukkumaan. 

Hyvää yötä/huomenta/päivää kaikille!